MENU

Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit

Kesä - ihanaa että saavuit






Voihan KESÄ ja lierihatut! Ihanaa kun tämä aika koitti! Jotenkin tämän koronakevään aikana en ole kovasti osannut edes kesää odottaa. Tiedättekös kun on mennyt niin päivä ja hetki kerrallaan. Kevät oli etäkoulun ja arjen pyörittämistä, pikkulapsiarkea, vauvavuotta, selviytymistä ilman tukiverkostoa (paitsi tietystikään arvokasta henkistä tukea ei pidä unohtaa). 

Vauvantuoksuisia terveisiä

Lahjaksi saadut iki-ihanat neulomukset
Kuva : @liviaphotography

"Missä aarteesi, siellä sydämesi"



Hei täällä ollaan pitkästä aikaa! Olen ollut ihan todella vähän missään sosiaalisessa mediassa viime kuukausien ajan, ja blogia olen viimeksi päivittänyt keväällä kun kerroin että meille syntyy neljäs poika. No, nyt hän on syntynyt ja on hurmannut suloisuudellaan meidän koko perheen, ihana tuhiseva käärö, siunaus ja lahja taivaasta ❤

Oi mikä ihana viikko takana



Niin paljon mahtuu viikkoon, kun ei tarvitse kiirehtiä


Ihanaa sunnuntaita siulle! En olekaan tällä viikolla kirjoitellut mitään blogiin, oikeastaan ihan tarkoituksella. Nimittäin tällä viikolla kun on ollut koululaisen syysloma, ollaan hidastettu tahtia entisestään ja tehty kaikkea erilaista mitä normaalisti ei tule niin tehtyä. Kuten käyty Hoplopissa ekaa kertaa ikinä, eikä varmasti viimeistä kertaa, ihan huippupaikka! Mutta samalla meillä on ollut jotenkin aivan ihanan huoletonta ja kiireetöntä.

Syyslomalla


Syyslomaterveiset!


Ohhoh, sepä onkin jo ekaluokkalaisen syysloma! Miten se jo nyt näin äkkiä tuli?! Ja meillä ei ole juuri ollenkaan syyslomasuunnitelmia. Se on oikeastaan ihanan vapauttavaa, eipä sitä ihmeitä tarvitakaan erityisiin hetkiin. Sitä paitsi miehelläni ei ole lomaa tässä kohtaa, niin eipä sitä kovin suuria suunnitelmia voisi tehdäkään. Ja olen huomannut että hyvin usein ne yksinkertaiset spontaanit jutut ovat kaikkein tärkeimpiä hetkiä. Kuten tänään taas sain huomata.

Hulluna sieniin - sienet ovat lähiruokaa parhaimmillaan


Syödäänkö teillä sieniä?


Meillä todellakin syödään! Oletko huomannut että luonto on upeassa kukoistuksessa, ihania värejä siellä täällä ja sieniä ihan joka puolella? Nyt kun on satanut jonkun verran, ymmärrän sanonnan "kuin sieniä sateella" taas astetta paremmin. Niitä tuntuu olevan kaikkialla  : kantarelleja, voitatteja, karvarouskuja, mustarouskuja... Mistäkö tunnen nämä sienet? No jos ihan totta puhutaan, en minä tunnekaan. Mutta poikani kertovat minulle ja minä opin pikkuhiljaa. Kiitos rakkaalle miehelleni joka on opettanut lapset hyödyntämään metsän antimia ja nauttimaan lähiruoasta parhaimmillaan.

Vauva on vauva hetken vain



Meillä ei ole enää vauvaa - meillä asuu jälleen taapero


Niin se vauvavuosi todellakin taas vierähti. Ovatko vuodet muuttuneet lyhyemmiksi? Vastahan me saimme käsivarsillemme ihmeteltäväksi uuden ihmisen. Niin kauniin, täydellisen ja vauvantuoksuisen lahjan. Pienen nyytin jonka silmistä loisti taivas ja ihossa tuoksui itse suloisuus.

Tanssin rytmiä ja pituushyppyä päälle


Mukavaa maanantaita!

Minä pääsin eilen tanssimaan iki-ihanan Katri Mäkisen johdolla. Joo-o, Katri oli pitämässä Latin dayta Lappeenrannassa ja minäpä ilmottauduin Katrin Latino show mix - tunnille. Minulla on ollut välissä monta tanssitonta vuotta, mutta nyt on tanssikärpänen puraissut ja päätin hypätä rohkeasti tanssin pyörteisiin. No mites siinä sitten kävikään? Noooh, enhän minä pysynyt mukana ollenkaan :D Mutta sepä ei haitannut mitään, tanssin iloa ei tunnilta puuttunut ja hiki virtasi vaikka olinkin menossa väärään suuntaan ja usein liian myöhään. Ai kamala että nauratti! Mutta Katripa olikin niin ihanan herttainen ja mukaansatempaava opettaja, että lähdin tunnilta hymyillen kotiin. Ja wau miten upealta Katrin liikehdintä näytti, tunnille kannatti osallistua jo ihan sen takia että pääsi katsomaan miten upeaa on tanssin taituruus. Kyllä kannatti osallistua. Ja hei, kylläpä taas nousi arvostus myös TTK- kisaajia kohtaan, huh. ;)

Päivä elämästäni


Hyvää huomenta!


Onpahan ollut taas melkoinen viikko. Vielä pari jumppaohjausta hetken päästä ja sitten pääsemme viettämään koko perheen yhteistä vapaata. Tämän arkeenpaluu-viikon kunniaksi ajattelin kirjoittaa tällaisen kevyen päivä elämästäni - postauksen, niitä kun on ollut kiva lukea muilta. Ja hei, vaikka meidän arki on välillä yhtä sirkusta, niin ilolla ja kiitollisuudella olen tässä sirkuksessa mukana. 

Tervetuloa uusi arki!



Se on täällä. Elokuu. Uuden aika.


Meidän esikoinen täytti eilen 7 vuotta. Koululainen. Viime päivät on ollut yhtä juhlan humua, kun ensin juhlimme tavallisia synttäreitä viikonloppuna, ja nyt sitten kaverisynttäreitä naamiaisteemalla. Ja vähän aikaa sitten lähipiirissä oli rippijuhlat, joista nuo yllä olevat kuvatkin ihanasta vedestä on otettu. Meillä ei muuten ollakaan aiemmin kaverisynttäreitä vietetty. Olipahan melkoinen meininki, mutta aivan ihanat juhlat! Tosin minä vedin vaahtokarkkiöverit, yäk! Nyt käynnistellään hiljalleen uudenlaista arkea, torstaina alkaa koulu. Siis HUOMENNA! Miltä se nyt sitten tuntuu kun esikoinen on jo koululainen?

Hellekesän hikisiä hetkiä ja unohtumattomia retkiä






No nyt ollaan uitu ja kylvetty auringossa ja hiekassa ihan urakalla! Minäkin olen uinut tänä kesänä enemmän kuin muutamana kesänä yhteensä (alle 10 kuitenkin). Kerrankin tarpeeksi lämmintä vettä myös minulle. Ja rakkaalle vilukissa-siskolleni, joka taitaa johtaa tämän kesän huimia uintitilastoja ;) Reissussa oli aivan ihanaa, mutta vielä ihanampaa oli palata takaisin kotiin monta suloista ja hikistä muistoa rikkaampana. Kyllä koti on aina koti. Ja niihin rikkaisiin muistoihin saa aina palata takaisin <3

Terveisiä tien päältä


Huh hellettä!


Miehelläni on kesälomaviikko, ja olemme päässeet nauttimaan hellekesän puuhista koko perheen voimin. Olemme jälleen tien päällä. Vihdoin, lähdöstä ei meinannut tulla mitään kun esikoisen unihauva oli mennyt piiloon. Minua ei nyt yhtään olisi huvittanut leikkiä kuurupiiloa, ihan mahdoton se hauva. Hahaa, löysin kuin löysinkin sen ja matka pääsi alkamaan!   Nyt samalla kun takapenkiltä kuuluu "Onks vielä pitkä matka", "Miul on jo nälkä",  "millon ollaan perillä", niin ajattelin kirjoittaa teille pikaiset terveiset kesälomalta :)

Arjen helmiä



Mitä jos juhlisit useammin?

Juhlat ovat ihania. Minä rakastan juhlia. On mahtavaa saada juhlia elämän eri etappeja oli ne sitten synttäreitä, valmistujaisia, vauvajuhlia, mitä vain! Mielestäni ihmiset juhlivat liian vähän. Enkä nyt tarkoita mitään "viikonloppujuhlimista", vaan ihan oikeita juhlia. Elämässä on paljon juhlimisen aiheita, miksi me suomalaiset arastelemme juhlia? Mitäs jos seuraavan kerran kun onnistut hyvin jossain projektissa, koulutehtävässä, harrastuksessa, tai vaikka äitiydessä (kyllä, sinä onnistut varmasti usein, miksi tuijotat vain epäonnistumisia?), leipoisitkin kakun ja pyytäisit ystäviä juhlimaan kahvin ja kakun ääreen? Olisiko ihan mahdoton ajatus?

Kauneus on katsojan silmissä, sanotaan...



No minun silmissäni sitä kauneutta on ollut viikonlopun aikana erityisen paljon! <3

Keskikesän juhlaa


Hyvää juhannusta teille rakkaat blogin lukijat! 

Miten siellä on keskikesän juhlaa vietetty? Onko sinulla yleensä suuria juhannussuunnitelmia ja perinteitä? Te ketkä blogia olette seuranneet tai tunnette minut, tiedättekin että minä pidän simppeleistä jutuista. Mitä vähemmän hypetystä ja suunnittelua, sen parempi minulle. Minä vietin ison osan juhannuksesta siivoten kotona yksin. Ja se oli tiedättekös juhlaa miltei parhaimmillaan. Ihan oikeasti! :)

Auton kanssa Ahvenanmaalle : näin meidän reissu meni

Noniin, nyt olisi sitten vihdoin reissuraporttia tiedossa. Ja paljon kuvia tietty :)

Ahvenanmaa oli meille kaikille uusi tuttavuus ja ihana seikkailu. 

Palailimme viikonloppuna ihanalta Ahvenanmaalta, jossa vietimme ikimuistoisen loman. Täältä linkin takaa löytyy ensimmäiset reissumaistiaiset. Ahvenanmaa oli meille kaikille uusi tuttavuus ja ihana seikkailu. Olimme mökkeilemässä 30 km päässä Maarianhaminasta Herrössä, Lemlandissa neljä yötä (aivan liian vähän, mutta keskimmäiselle pojalle juuri sopivasti kun hänellä alkoi viimeisenä päivänä olla vähän koti-ikävä). Puhuimme mieheni kanssa heti kun saavuimme, että tänne voisi jäädä koko kesäksi, tai oikeastaan vaikka muuttaa asumaan. Ahvenanmaa siis vei sydämemme välittömästi, ja suosittelen lämpimästi jokaiselle joka vähänkään miettii että pitäisikö käydä : - kyllä pitäisi!

Ahvenanmaa, veit palan sydämestäni

Merituulen raikkaat terveiset Ahvenanmaalta! 

Tuolta ihanasta saaristosta, jossa on erityinen tunnelma. Vihreän eri sävyt, jylhät kalliomaisemat, tuulimyllyt, lampaat, hevoset, laivat ja veneet sekä aivan kaikkialla läsnäoleva meri. Ahvenanmaa on todellakin erityinen, ja sen ilmapiiri on täynnä meren raikkautta, ihanaa maalaisidylliä ja kansainvälisiä tuulahduksia. Jag älskar dig, Åland!

Kesän lapsi mä oon - nokka kohti Ahvenanmaata

Hiphei, tämä ryhmärämä lähtee kesälomareissuun. 

Auton nokka kohti Ahvenanmaata ja seikkailu odottaa. En ole koskaan käynyt Ahvenanmaalla, tuolla Suomen ulkomailla. En tiedä mitä odottaa, kun tällä kokoonpanolla lähdetään ensimmäistä kertaa pitkälle automatkalle. Reissukuulumisia siis tiedossa matkamme jälkeen. Tänä aamuna heräsin ylös kurkku hirmu kipeänä, mutta sovittiin kurkkukivun kanssa että se ei lähde reissuun mukaan ;)

 Pienin ja keskimmäinen köllöttelemässä varpaat ihanan multaisina. Toivottavasti matka tuo tullessaan myös kovin kaivattua  lepoa.

Olen tässä äitiyden matkan varrella oppinut, että asiat harvoin menevät niinkuin itse ajattelee tai suunnittelee. Olen myös oppinut että parhaat asiat syntyvät juuri niin, silloin kun laskee irti siitä minkälaista "pitäisi" olla, ja ottaa hetket vastaan sellaisena kuin ne meille annetaan. Silloin kun nostaa katseensa omista odotuksista, näkeekin usein jotain äärettömän kaunista ja herkkää, nimittäin hetken kauneuden.

Meillä oli keskiviikkona eskarin kevätjuhla ja perjantaina todistusten ja mitalien jako. Voi apua miten tällä viikolla on ollut herkät fiilikset. Sanoin kevätjuhlapäivänä pojalleni että nythän sinä olet sitten koululainen. "-Enkä oo kun kesän lapsi!", sain vastaukseksi. No niinhän se todella on! Me olemme nyt vähän aikaa ihan vain kesän lapsia koko porukka. Ilmat ilmeisesti vähän viilenevät, mutta ei se mitään, läheisyys lämmittää ;)

Blogin ja somen ääreen palailen jossain kohtaa reissun jälkeen. Instassa  on muuten enemmän näitä ihanan ystäväni Miinan @miinamerisalo ottamia kuvia.  

Laitan tähän loppuun vielä Milli Menninkäisen laulun sanat. Tämän laulun sain kuulla viimeksi perjantaina kun oli eskarin lopettajaiset, voi kyynel:

"On jalkojesi juuressa melkein koko maailma. Vasten tuulta korkealle pääset lintunen. Älä liian kauan pesi, vaan nouse siivillesi ja katso sieltä maailmaa, seikkailu odottaa.

On siipes vielä pienet mutta kohta lienet kotka uljas kannella taivaan sinisen. Mitä vielä mietit, ajan onnellisen vietit. Lennä suureen seikkailuun ja kanssas ehkä tuun."



Näiden kuvien myötä haluan toivottaa oikein mukavaa sunnuntaita ja tulevaa viikkoa!

Rakkaudella, Marjo


Arjen helmiä ja äidin villit käty-bileet

Elämä on yllätyksiä täynnä!

Eilen alkoi mieheni kesäloma ja esikoisen viimeinen eskariviikko. Tunteilua aiheesta löytyy täältä ja täältä .Minä sain nukkua aamulla vähän pidempään, kun mieheni hoiti aamutoimet ja pojan eskariin. Ah luksusta! Sain päivän aikana monta muutakin yllätystä, sellaisia oikein arjen helmiä.


Siivousta, jumppaa ja arpajaisvoittoja

Onneksi sain aamulla nukkua vähän pidempään kuin normaalisti, yö oli mennyt taas melko levottomasti 8-kuisen jumppaajan kanssa. Vanhempani tulivat käymään ja auttelemaan, että sain kotia hieman siivottua. Miten arvokasta on, että apu on lähellä! Nimittäin apua minä totisesti tarvitsinkin. Nyt kun miehelläni alkoi loma, tuntuu että väsymys tuli moninkertaisesti ylle. Samaa sanoi mieheni. Varmasti kroppa antaa periksi tässä kohtaa, kun arkeen tuli kevyempi vaihe, ja nyt on tärkeää olla itselleen armollinen ja antaa keholle ja mielelle lepoa. Siis sen mukaan kuin se pikkulapsiperheessä on mahdollista :D

Illalla minulla oli omaa aikaa jumpan merkeissä. Olen tammikuusta asti käynyt äitiysfysioterapeutin pitämällä äitikeho-tunnilla Fysio-Eskolassa (kerron tästä lisää erillissä postauksessa), ja illalla oli siis kevään viimeinen kerta. Pukkarissa ennen tuntia hypistelin Ekopharman tuotteita joita siellä on myynnissä, ja ajattelin että voi kun olisi ihana testata Ekopharmaa jota olen kovin kuullut kehuttavan. Itse käytän siis muutenkin pääosin luonnonkosmetiikkaa. Minun yllätyksekseni tunnin lopussa oli arvonta, ja minä voitin Ekopharman vadelma - käsivoiteen! Minä en yleensä koskaan voita mitään, mutta nyt voitin. Ihanaa!!! 


Poikien telttaretki ja äidin käty-bileet

Kotiin tullessa polkaisin vielä kaupan kautta. Ilma oli upean aurinkoinen ja minä todella nautin yksin kaupassa käymisestä ja hiljakseen pyöräilystä. Tunsin kehoni väsymyksen, mutta rauhallinen jumppa ja pyöräily kesäillassa teki hyvää. 

Kun pääsin kotiin, isommat pojat olivat päättäneet nukkua yönsä teltassa pihalla. Olivat saaneet isänsäkin ympäripuhuttua, ja pian katsoinkin hölmistyneenä ikkunasta pihan poikki hiippailevia poikia yökkäreissään. Sinne ne todella menivät, ja minä jäin pienimmän kanssa kaksin. Melkein siis kämppä tyhjä. Hei, nyt alkaisi siis äidin käty-bileet! Ja kotikin pysyisi siistinä kun pojat pysyisivät ulkona. Asuisikohan ne koko kesän teltassa, hmmm ;)

Tein itselleni lämpimiä voileipiä ja rahkaa hedelmillä ja mustikoilla. Ajattelin että laitan pienimmän (joka muuten painaa 9,5 kiloa, ei kovin pieni siis) nukkumaan, käyn suihkussa, lakkaan kynnet - joista on kivasti lakat lähteneet kuten kuvassa näkyy-testaan uutta voidetta ja sitten nautin herkuista ja omasta rauhasta. 



No miten sitten kävikään?

Noh, kuten arvata saattaa, niin pienin poika ei käynytkään nukkumaan. Kun poika neljättä kertaa heräsi ylös siinä vaiheessa kun minä yritin hiippailla makkarista pois, päädyin taas uuden nukutuksen jälkeen syömään iltapalaa vauva sylissä olkkarissa. En uskaltanut siirtää nukkuvaa piereskelevää poikaa sylistä pois pitkään aikaan, vaan yritin rahkankin syödä unissaan kiemurteleva poika sylissä, ja lopputuloksena oli mustikoilla kuorrutettu lapsi. Nice.  Ja onneksi yökkäri oli valkoinen..

Lopulta sain syötyä ja pojan omaan sänkyyn. Kävin pikaisesti suihkussa ja äkkiä nukkumaan. Kello oli jo lähemmäs 12 tässä vaiheessa. Näin villit bileet minulla oli ;) Ja kuten arvata saattaa, isommatkin pojat tulivat sisälle nukkumaan keskellä yötä. Tosin syynä oli se, ettei iskän paikat kestäneetkään retkipatjalla nukkumista. Ensi kerralla siis ilmapatja telttaan mukaan.

Mutta kaikenkaikkiaan päivä oli aivan ihana, täynnä arjen helmiä. Ja onneksi tässä äitiyden matkan varrella on oppinut että asiat harvoin menee niinkuin itse suunnittelee, eikä se haittaa yhtään mitään! Ainiin, se käsivoide oli ihana. Sain kuin sainkin suihkun jälkeen testattua.

Mukavaa päivää ja yllättäviä arjen helmiä siulle!

Rakkaudella, Marjo







Toukokuun kesäillat

Ollaan vasta toukokuun puolessa välissä, mutta meillä on kesä kukkeimmillaan!

Kesä tuli niin yllättäen, että meillä on vielä eteisessä rukkasia, lapasia ja kaulaliinoja. Ja löytyypä sieltä yksi talvitakkikin, jonka taskusta löysin pyörän avaimen 10 minuuttia liian myöhään kun olisin jumppaan pyöräillyt maanantaina. No ei se mitään, kävinkin sitten juoksemassa pienen lenkin, ja se oli ihanaa!



Meillä on hellettä piisannut nyt monta päivää, ja voi pojat että olemme näistä päivistä nauttineet. Miten HELPPOA lasten kanssa, kun vaatteita ei tarvita juuri lainkaan ja sisällä ei tarvitse käydä kuin vessassa ja syömässä, jos sitäkään ;) Tämä valo, lämpö ja kauneus on kuin palkinto pitkän ja rankan talven jälkeen. 

Sillä katso, talvi on väistynyt, sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.  Kukkaset ovat puhjenneet maahan, laulun aika on tullut, ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.  Viikunapuu tekee keväthedelmää, viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat. Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.
Korkea veisu 2:11‭-‬13 FB38

Eilen eskarilaista kotiinhakiessa koulun ikkunasta raikui lasten laulamana Suvivirsi. Ilmassa on aivan huumaava tuoksu, ja lintujen konsertti on jotain aivan käsittämättömän upeaa ja kaunista. Nämä hetket ovat kuin maistiaisia taivaasta, ja hoitavat mieltä sekä kehoa. 

Ilmassa on aivan huumaava tuoksu, ja lintujen konsertti on jotain aivan käsittämättömän upeaa ja kaunista. 

Yksi kesän parhaita puolia on helpot lähdöt. Eskarilainen halusi lähteä eilen illalla ongelle. Isänsä tuumasi että no mikä ettei, otettiin vaihtovaatteet mukaan ja hypättiin autoon. Haettiin kaupasta makkarat mukaan ja ajettiin isoisäni mökille, jonne on vain parinkymmenen minuutin matka.



Tiedättekös, on kuin onkin lottovoitto syntyä Suomeen!

Kalaa ei tullut tällä kertaa. Kotimatkalla pysähdyttiin vanhempieni luokse grillaamaan ja iltapesuille, jotta lapset saivat käydä autoon nukkumaan kotimatkalla. Ainut vaan, että kukaan heistä ei tietenkään käynyt ;) 

Iloa ja aurinkoa siun päivään!

Rakkaudella,
Marjo

Kevään riemua

Tämä viikko on ollut ihana! 

Pitkän talven jälkeen tämä kevään lämpö ja vehreys on niin hoitavaa. Meitä on todella lämpö hellinyt koko viikon, ja sisällä emme ole paljon ehtineet muuta kuin välillä pyörähtää.


Rakastan tuoreita kukkia ja värejä. Nämä kukat ostin itselleni väriläiskäksi keittiöömme. 


Alkuviikosta meidän kadun päässä oli roskalava johon sai viedä puutarhajätteet. Siinä meillä vierähti koko ilta puuhastellessa koko perheen voimin, ja myös naapurin lapset mukana touhuamassa. 


Tässä meidän keskimmäinen veljes työn touhussa. Hän halusi korjata naapurinkin haravointikasan, ja kertoi sitä kerätessään että kun auttaa toisia niin siitä tulee ihana olo. No niinhän se todellakin on!


Eskarilainen (omien sanojensa mukaan koululainen jo) hommissa. Kävimme muuten kouluunkin tällä viikolla tutustumassa. Olimme molemmat ihan innoissamme, ja poikaa harmitti että koulu alkaa vasta syksyllä ;)


Pienin, 8-kuinen suharimme myös aina menossa mukana. Rattaissa ei viihdy juuri ollenkaan kun on hereillä. Huhhuijakkaa kun vauhti on kova, seisoo ja kävelee tukea pitkin ja KIIPEILEE joka paikkaan. Ja syö kaiken mikä vastaan tulee. Mitähän lukemia aktiivisuusranneke näyttäisi minulle aina illan tultua kun näiden kolmen miehenalun kanssa päiväni vietän? ;)


Ihan aavistuksen on multaa kynsien alla.. Kaikki pitää nähdä, maistaa ja aistia kaikin aistein. Lapset osaavat kyllä yhden todella tärkeän taidon : elää täysillä!


Nälkä yllätti kesken kaiken. Onneksi apu on lähellä ja maito aina matkassa.

Tällainen viikko täällä pienessä pähkinänkuoressa. Mukaan on mahtunut myös kesälomareissun suunnittelua.  Ja hei, viikonlopuksi luvattu myös lämmintä. Eli käytännössä varmaan asumme ulkona ja syömme makkaraa. :D

Toivottavasti teilläkin on ollut mukava viikko!

Aurinkoista viikonloppua ja tulevaa äitienpäivää!

Rakkaudella, Marjo