MENU

Arjen helmiä



Mitä jos juhlisit useammin?

Juhlat ovat ihania. Minä rakastan juhlia. On mahtavaa saada juhlia elämän eri etappeja oli ne sitten synttäreitä, valmistujaisia, vauvajuhlia, mitä vain! Mielestäni ihmiset juhlivat liian vähän. Enkä nyt tarkoita mitään "viikonloppujuhlimista", vaan ihan oikeita juhlia. Elämässä on paljon juhlimisen aiheita, miksi me suomalaiset arastelemme juhlia? Mitäs jos seuraavan kerran kun onnistut hyvin jossain projektissa, koulutehtävässä, harrastuksessa, tai vaikka äitiydessä (kyllä, sinä onnistut varmasti usein, miksi tuijotat vain epäonnistumisia?), leipoisitkin kakun ja pyytäisit ystäviä juhlimaan kahvin ja kakun ääreen? Olisiko ihan mahdoton ajatus?

Usein ihmiset jättävät tärkeitä etappeja juhlimatta kun ikää tulee lisää: "enhän minä nyt mitään valmistujaisia vietä, johan tämä oli toinen ammatti johon valmistuin". No sitä suuremmalla syyllä pitäisi juhlia. Mahtava suoritus! Ei niiden juhlien tarvitse isoja olla, jos ei halua. Eikä sitä kakkua tarvitse leipoa, kaupastakin saa! Tai voisithan sinä käyttää itsesi kahvillakin, ihan vain siksi että ansaitset pienen juhlahetken ihan omassa seurassasi. Hmmmm, taidankin viedä itseni joku päivä kahville, juhlimaan vaikka sitä että hyvin olen jaksanut arkea pyörittää univeloista huolimatta, hyvä minä! :)




Arki. Se on juhlista kaunein.


Niin ihania kuin erityiset juhlahetket ovatkin, niin meidän elämämme on kuitenkin pääosin arkea. Arki. Siitä elämä koostuu. Juhlat ovat se kerma kakun päällä (tai homejuusto keksin päällä, mistä kukakin tykkää. Oi nam, nyt tuli nälkä!). Mutta elämä koostuu pääosin arkisista hetkistä, ja olisi sääli olla nauttimatta siitä juhlasta, jota arjeksi kutsutaan. Ei se arki ole useinkaan helppoa ja hohdokasta. Mutta kaunista - sitä se on kaikessa yksinkertaisuudessaan! 

Kaiken väsymyksen, sotkun ja melun keskeltä löytyy upeita hetkiä, joita en voi kuin kiitollisena ihmetellä ja nauttia kaikin aistein. Ne hetket ovat helmiä, ja jos ne hetket kerää talteen eikä anna valua pois sormien välistä, niistä koostuu upeita helminauhoja harmaiden sävyjen keskelle. Niin puhtaan valkeita, hohtavia ja lumoavia! Ne helmet ovat osa sinua, ja saat pukea ne yllesi ja kantaa niitä sädehtien. 

Pienet asiat luovat arjesta vähän juhlavamman.

Lasten kautta olen oppinut näkemään, kuinka pienillä asioilla arjesta saa juhlaa. 



Tässä muutamia päiviä sitten päätin laittaa kannuun vettä ja limejä koristeeksi ja mauksi. Pojat olivat aivan innoissaan tästä arjen juhlasta : Koskaan muulloin ei veden juominen ole ollut yhtä juhlavaa kuin tuona erityisenä päivänä. Meillä ei siis normaalisti arkena ole vettä kannussa nätisti tarjolla. (Kolme vilkasta poikaa, johtuisiko siitä?) Katsoin liikuttuneena poikien onnea vedestä, jota piti saada lisää ja juoda kauniista laseista. Miten yksinkertaista ja kaunista! Ja hyvin simppeliä arjen juhlaa.

Ja useimmiten ei edes koristuksia kaivata

Vaikka arkea voi piristää monella tavalla, jotta se on juhlavampaa ja kauniimpaa, niin todelliset helmihetket eivät koristuksia kaipaa. Lapsen kädet kaulan ympärillä, märät pusuhuulet, multaiset naamat ja nauravat suut, säihkyvät silmät ja heiluvat pyllyt. Se kun oma rakas kaappaa kainaloon kaiken arkikaaoksen keskellä, väsyneenä vedet silmissä nauraminen. Sylissä nukkuva vauva. Makkarista kuuluva tuhina ja pörinä. Tällä hetkellä ikkunasta kajastava auringonlasku kultaisella taivaalla. Nämä helmet ovat niin kirkkaita, että ne vievät huomion pois niistä päivän haasteista ja vaikeuksista. Nämä tekevät arjesta juhlaa.

Arjen juhlaa voi olla myös hammaslääkärissä käynti. Kävimme tänään esikoisen kanssa hammastarkastuksessa. Koko käynti oli aivan ihana, laatuaikaa vain meille kahdelle ja tarkastuksen teki todella mukava nainen. Matkalta löytyi aarre:


Ihastusta herätti puusta pudonnut lehti, joka kimalteli täynnä timantteja. Kaiken kruunasi kirjastossa käynti. Aivan kaikessa rauhassa kahdestaan. Molemmat valitsimme muutaman oman kirjan. Ihan oma lapsuuteni tuli mieleen. Kävimme usein äitini kanssa kirjastossa kahdestaan. Mitä luksusta! Missähän välissä minä muuten kerkeän lukemaan, hmmmm.. Valmiiksi lainattu on puoliksi luettu, vai?! 


Ainiin, poika sai kehut että hampaista on pidetty erinomaista huolta. Eli oikein hyvä päivä oli!


Muistetaanhan keräillä meidän arjen helmiä talteen ja pukeutua niihin kiitollisina, jottemme unohda mikä siunaus ja juhla meidän tuikitavallinen  arkemme on.

Mukavaa uutta viikkoa, sen arkea ja juhlaa siulle!

Rakkaudella, Marjo

Ei kommentteja