Ihanaa joulukuista viikkoa siulle! En ole kerennyt pitkään aikaan kirjoittamaan blogiin mitään, mutta muutamia kuvia olen sentään silloin tällöin jakanut blogin instagramissa ja facebookissa. Halusin tulla teille ihanille blogin lukijoille toivottamaan oikein erityisen lämmintä ja rakkaudentäyteistä, myöskin mielellään lumista joulua. Ja en ole mihinkään kadonnut, on ollut vain niin paljon tekemistä ihan tässä arjen pyörityksessä. Ei näitä antoisia ja ainutlaatuisia lapsiperheaikoja turhaan sanota ruuhkavuosiksi. Mutta kaiken tarpeellisen kyllä ehtii tekemään, kunhan vähän priorisoi, organisoi, ja ennen kaikkea löysää pipoa ;)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
Joulun lämpöä
maanantai 17. joulukuuta 2018
Tunnisteet:
elämän ihmeet,
ihana arki,
joulu,
talven rauhaa
Kuusentuoksuisia terveisiä
perjantai 22. joulukuuta 2017
Täällä aletaan pikkuhiljaa rauhoittua joulunviettoon. Tai miten sen rauhoittumisen nyt ottaa, ääntä tänne taloon kyllä mahtuu niin että korvissa soi. Mutta tänään alkoi meidän kaikkien yhteinen loma, ihanaa! <3
Tähän päivään on mahtunut monenlaista puuhaa: kauppareissua, viimeinen eskaripäivä tältä vuodelta, poikien kiukunpurkauksia, äidin epätoivoisia huokauksia, vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kakunleivontaa (ainut syötävä jonka valmistin itse tänä jouluna), kinkunpaistoa, siivoilua ja jäljellä vielä ainakin kuusenkoristelua ja ystävien kyläilyä. Monenlaista mukavaa jouluista askaretta. Ja huomiseksi emme ole suunnitelleet mitään ohjelmaa, aatonkin olemme ihan kotosalla. Kuusi ja kinkku tuoksuu ihanalle!
Pieni epätoivo meinasi päivällä iskeä, kun koti oli hyrskynmyrskyn ja syksyn väsymys painaa päällä vielä. Mutta virvoitus on pienissä hetkissä. Menin ulos sytyttämään lyhdyn, hengittelin syvään katsellen taivaalle ja upea, kimalteleva lumi leijaili kasvojeni edessä, samalla kun kirpeä ilma virkisti. Ihana, lyhyt hetki, joka oli kuin virvoittava keidas!
Leipomukset ja kuusenkoristelu kesken vielä.
Tässä keitellään kinuskia. Kerron teille myöhemmin mitä leivoin.
Usein mietimme etukäteen minkälainen joulun pitäisi olla ja mitä siihen pitäisi kuulua. Mutta kun laskemme irti omista odotuksista ja otamme joulun vastaan lahjana, sellaisena kuin se tulee, niin saatamme yllättyä mitä joulu ja erityisesti ne pienet hetket tuovat tullessaan.
Tahdon toivottaa teille jokaiselle oikein ihanaa ja rauhaisaa joulunaikaa! Toivon että kerkeät pysähtymään, ja aistimaan joulun lämmön. Joulu on monelle myös surun ja yksinäisyyden aikaa, ja toivon erityisesti että tämä joulunaika saisi tuoda mukanaan lohtua ja toivoa, valoa pimeyden keskelle. Toivon että sinä saat tallettaa sydämeesi jotain pyhää ja ikuista!
Tunnelmallista, siunattua joulunaikaa sinulle! Joulu on yksinkertaisissa asioissa ja hetkissä. Joulu saapuu nöyrään ja hiljaiseen sydämeen.
<3: Marjo
Tunnisteet:
joulu,
joululoma,
pysähtyminen
Joulua ja aurinkoa
perjantai 15. joulukuuta 2017
Joulu on ihan kohta jo täällä, itse asiassa ensi viikolla! Tiistai-iltana oli esikoisen eskarin iki-ihana joulujuhla ja silloin sen oikein ymmärsin.
Upea sininen hetki ulkona, jouluntunnelmaa sisällä.
Onko teillä jo kovasti valmisteltu joulua? Me kävimme mieheni kanssa treffeillä ihan kahdestaan viime viikolla. Samalla hoidimme jouluostoksia. Olipa se kiireetöntä ja stressitöntä. Siis oikeasti! Saimme olla ihan kahdestaan, kävellä, ihastella ja ihmetellä. Samalla tein muutamia pieniä löytöjä kotiimme.
Mieheni ei ole koskaan aiemmin ollut niin rentoutunut jouluostoksilla, ja täytyy kyllä sanoa etten minäkään. Se tunne kun kukaan ei ollut vaatimassa meiltä mitään muutamaan tuntiin, lapset hyvässä hoidossa kotona. Saimme vain olla yhdessä, kullan arvoista! Ja sitten olikin taas ihana tulla kotiin pyörittämään arkea.
Sen jälkeen olinkin kipeänä muutaman päivän. Nyt kun olen taas noussut sängynpohjalta, olen nauttinut ulkoilusta entistä enemmän. Paistaako normaalisti joulukuussa aurinko? Nyt näitä upeita, kuulaita ilmoja on ollut useampia. Luonnolla on ihmeellinen, voimaannuttava vaikutus! Pidän tästä yhdistelmästä, joulua ja aurinkoa. :)
Mukavaa viikonloppua!
<3: Marjo
Tunnisteet:
auringonpaiste,
joulu,
joulukuu,
joulutunnelmaa
Vähän valoa pimeään
torstai 30. marraskuuta 2017
Miten se onkin yhtäkkiä jo melkein joulukuu? Aika menee juosten, hyvä että olen kerennyt kesäkukat korjaamaan pois ja kohta muka on joulu! Mutta minäkin sentään sain vähän siivottua ja laitettua kotia joulua varten. Tai no se oli esikoiseni ansiota. Hän on niin jouluihminen kuin voi olla, ja kun ei löytänyt joulukoristeita, koristeli oman huoneensa keltavihreällä teipillä. Jep. Tapettiin ei onneksi teippiä laittanut ;) Kuulema se on ihan jouluisaa koska kuusi on vihreä ja valot keltaisia. No totta!
Äidin sydän heltyi ja haettiin varastosta säkillinen koristeita joilla pojat sai koristella oman reviirinsä. On muuten hienot nauhat ja pallot ja kaikki!
Itse olen räiskyvänharmaan ja valkoisen ystävä sisustuksessa, ja tulin taas siihen lopputulokseen että valkoinen ja harmaa on oikein hyvä yhdistelmä myös jouluna. Tylsää kuulema. Onneksi pojilla on omat huoneet joissa toteuttaa itseään. Ja jouluna tietysti joulukuusi. Minä keskityn lähinnä erilaisten valojen laittoon.
Valkoiset kevyet verhot ovat raikkaat ja toimii minusta niin kesällä kuin talvella. Vaihtelua sisustukseen saa erilaisilla sohvatyynyillä ja vilteillä. Minä olen hulluna erilaisiin lämpimiin viltteihin, tällainen vilukissa kun olen.
Poikien majanrakennuksen jäljiltä yksi lempivilteistäni; niin lämmin ja pehmeä Hemtexin viltti jonka olen ostanut monen monta vuotta sitten. Se on monikäyttöinen, yksi parhaista välineistä myös majanrakennukseen. Aluksi aina kun ostan tai saan jonkun uuden viltin tai sohvatyynyt, kiellän ehdottomasti majanrakennuksen niillä. Jotenkin kummasti ne vain loppuenlopuksi päätyvät siihen käyttöön.
Nämä tyypit ilmestyivät ihnettelemään kun imuri heilui pitkästä aikaa meidän kodissa.
Ja sitten ilmestyi myös bussi ja muutama tyyppi lisää. Aika ei käy
kyllä pitkäksi koskaan lasten kanssa, ja ei voi kuin ihailla heidän
mielikuvitustaan. Ja muistan kyllä vielä omatkin lapsuuden bussileikit,
ihan parhautta.
Marras-joulukuun ihanimpia asioita on valojen laitto. Rakastan erilaisia valoja (kirkkaita kuitenkin), ne tuovat valtavasti tunnelmaa ja kodikkuutta, valoa pimeyteen. Minun ilokseni oli lunta maassa kun virittelin valoja, mutta vaikka olisi vain pimeää ja loskaa, valot tuovat lämpöä ja erityistä tunnelmaa. Olen aina nauttinut myös kynttilöiden polttamisesta, mutta viime vuosina iso osa kynttilöistä ulkolyhtyjä lukuunottamatta on vaihtunut led-tuikkuihin ihan turvallisuussyistä - tämän maman aivot käyvät ylikierroksilla tai ehkäpä alikierroksilla ja kynttilät unohtuisivat aivan varmasti palamaan. Onneksi nykyään monet led-tuikut ovat niin aidon näköisiä ettei niitä usein edes erota aidosta.
Lämpöisin terveisin, Marjo
Tunnisteet:
joulu,
joulukuu,
joulutunnelmia,
jouluvalot,
koristeet,
valoa pimeyteen
Hyvää joulua!
perjantai 23. joulukuuta 2016
Enää 1 yö jouluun. Miltä sinun joulusi näyttää? Mikä tekee joulusta joulun? Minä olen aina pitänyt joulusta, kuten aiemmassa postauksessani joulukuun alussa kerroin. Pidän siitä että koti on kaunis ja siisti, koristeltu joulua varten, mutta olen vuosien varrella oppinut että joulu tulee kaikesta huolimatta. Olemme tänäkin vuonna toki koristelleet kotia, mutta en ole tehnyt joulusiivousta. Yritän tänään ehtiä imuroimaan, ja leivon kakun. Mutta siivous on ollut lähinnä sitä että olemme miehemme kanssa yrittäneet pitää kulkuväylät vapaana vaatteista ja leluista yms joita tuntuu kertyvän sitä mittaa vain lisää - kiitos touhukkaiden pikkumiestemme ;) Tämä stressitön joulunvietto sopii meille. Kaiken ei tarvitse olla tiptop, ja moni asia voi olla vähän vinksallaankin, tämähän on elämää!
Kun keskittyy kauniisiin yksityiskohtiin, niin sillä mikä on vähän miten sattuu, ei olekaan enää niin suurta merkitystä. Kauniita yksityiskohtia on elämä pullollaan, ja ne yksityiskohdat muodostavat valtavan kauniin kokonaisuuden.
Meidän perheen joulu on yksinkertainen. Yhdessäoloa, rauhoittumista ja herkuttelua. En pidä mistään päälleliimatusta. Kauneinkin koristelu menettää merkityksensä ja kauneutensa, jos sen alta löytyy tyhjää. Luulen että moni ei pidä joulusta siksi, että aito joulu on korvattu teennäisellä suorittamisella. Olkoon meidän ja teidän joulu aito, vailla stressiä ja suorittamista. Toivon että osaamme ottaa joulun vastaan, antaa sen saapua, yksinkertaisena, raikkaana, rakkaana ja lämpöisenä.
Tänä jouluna
loistakaa tähdet,
valoa yksinäiselle, ystävien
ympäröiville, koteihin pieniin
ja suuriin sisälle.
Toivon vahvaa
sydäntä taisteleville,
rakkautta pienille, rakkautta
suuremmille, toivoa särjetyille,
hylätyille, enkeleitä elämään
jokaiselle.
Suuret kädet surun ympärille,
peitto viluiselle.
Lämpöä kaikille
lähelle, kauas
onnettomille ja onnellisille.
-Joel Jyrinski
Haluan toivottaa teille ihan jokaiselle oikein hyvää joulua! Vietitpä sen sitten missä tahansa tai miten tahansa. Aito joulu saapuu sydämeen, tuoden iloa ja lohtua, valoa ja lämpöä, rauhaa ja rakkautta.
Ps. Taaperomme juuri kurkki ikkunasta ulos, ja totesi hymyssä suin: -"Äiti vettä lutuuttaa". Kysyin että onko kivaa että vettä sataa. Ja hymyssä suin hihkuen poika vastasi että on. On se siis uskottava - aito joulumieli ei ole riippuvainen siis ilmasta ;)
Kun keskittyy kauniisiin yksityiskohtiin, niin sillä mikä on vähän miten sattuu, ei olekaan enää niin suurta merkitystä. Kauniita yksityiskohtia on elämä pullollaan, ja ne yksityiskohdat muodostavat valtavan kauniin kokonaisuuden.
Meidän perheen joulu on yksinkertainen. Yhdessäoloa, rauhoittumista ja herkuttelua. En pidä mistään päälleliimatusta. Kauneinkin koristelu menettää merkityksensä ja kauneutensa, jos sen alta löytyy tyhjää. Luulen että moni ei pidä joulusta siksi, että aito joulu on korvattu teennäisellä suorittamisella. Olkoon meidän ja teidän joulu aito, vailla stressiä ja suorittamista. Toivon että osaamme ottaa joulun vastaan, antaa sen saapua, yksinkertaisena, raikkaana, rakkaana ja lämpöisenä.
![]() |
| Pieni kuusenkoristelija <3 |
![]() |
| Vähän herkuttelua. Tai vähän enemmänkin. |
Tänä jouluna
loistakaa tähdet,
valoa yksinäiselle, ystävien
ympäröiville, koteihin pieniin
ja suuriin sisälle.
Toivon vahvaa
sydäntä taisteleville,
rakkautta pienille, rakkautta
suuremmille, toivoa särjetyille,
hylätyille, enkeleitä elämään
jokaiselle.
Suuret kädet surun ympärille,
peitto viluiselle.
Lämpöä kaikille
lähelle, kauas
onnettomille ja onnellisille.
-Joel Jyrinski
Haluan toivottaa teille ihan jokaiselle oikein hyvää joulua! Vietitpä sen sitten missä tahansa tai miten tahansa. Aito joulu saapuu sydämeen, tuoden iloa ja lohtua, valoa ja lämpöä, rauhaa ja rakkautta.
Ps. Taaperomme juuri kurkki ikkunasta ulos, ja totesi hymyssä suin: -"Äiti vettä lutuuttaa". Kysyin että onko kivaa että vettä sataa. Ja hymyssä suin hihkuen poika vastasi että on. On se siis uskottava - aito joulumieli ei ole riippuvainen siis ilmasta ;)
Tunnisteet:
aito joulu,
hyvää joulua,
joulu,
joulumieli,
stressitön joulu,
sydänten joulu
Tule joulu kultainen
perjantai 2. joulukuuta 2016
Nyt se on täällä, nimittäin joulukuu. Tuo talven kruunaava, suloinen aika. Joulunaika on minulle erityinen, niinkuin varmasti monelle muullekin. Se on erityinen monesta syystä, ja se on täynnä tunnetiloja. Sanoisinko että joulunaika on hyvin mausteinen. Lämmin, keskellä kylmyyttä.
On tullut siis taas aika toivottaa joulukuu tervetulleeksi. Tervetuloa joulukuu, joka olet aiempina vuosina tuonut tullessasi suurta rakkautta, iloa ja valoa, lämpöä ja turvaa. Olet tuonut tullessasi myös suurta surua, sydäntäraastavaa tuskaa, menetystä ja pohjatonta ikävää. Siitä huolimatta, joulukuu, olet tuonut tullessasi lohdun. Joka ikinen kerta sinä, kultainen joulu, olet tuonut tullessasi valon ja lohdun. Sinä kultainen joulu, rakkaan Jeesukseni syntymäjuhla, juhla täynnä toivoa!
Joulukuu on vastakohtien aikaa. Ilo ja suru kulkevat käsikädessä, kuten antaminen ja saaminen, perhejuhla ja yksinäisyys, melu ja rauha. Joulun alla koen monien yksinäisyyden korostuvan. Ihmiset valmistautuvat viettämään juhlaa perheen kesken, ja yksinäiset masentuvat. Kauppakeskukset täyttyvät ihmisistä, on iloa ja vipinää, mutta valtavasti stressiä ja kiirettä, ahdistusta ja suorittamista. Suorittamista josta kiireettömyys ja joulumieli ovat kaukana. Sen melun ja kiireen alla on kuitenkin oikea joulu. Se oikea joulu, joka ei löydy kauppakeskuksista. Se joulu, joka saapuu vaikka emme ostaisi yhtään lahjaa tai hamstraisi valtavia määriä jouluruokia, niin ihania ja hyviä kuin ne ovatkin. Joulu saapuu sinne, missä ihminen pysähtyy. Joulu saapuu nöyrään sydämeen. Voi, kunpa pysähtyisimmekin ja huomaisimme toinen toisemme. Huomaisimme missä ovat kaipaavat sydämet, ja tarjoaisimme seuraamme, apuamme, hymyämme tai vaikka lämmintä kahvikuppia yksinäiselle. Kulkisimme toistemme rinnalla. Löytäisimme aidon, yksinkertaisen ja koruttoman joulun kauneuden ja salaisuuden.
Nautin, kun saan koristella kotia jouluksi. Ja se valojen laittaminen - erilaisia valoja pimeyden ja valkean lumen keskellä, wau! Se on NIIN kaunista. Välillä haluan lähteä ulkoilemaan ihan siksi, että saan ihastella naapuruston valoloistoa. Tein niin jo lapsena vanhempieni kanssa, oi niitä muistoja <3 Mutta toivon, että sen lisäksi että valmistamme kotiamme jouluun, tekisimme myös sydämiimme tilaa joululle. Toivon että joulu voisi olla aikaa, jolloin todella näkisimme toisemme, ja haluaisimme antaa omastamme.
Lämmintä ja mausteista joulukuun alkua. Olkoon tämä joulunaika täynnä odotusta ja toivoa, tulkoon se kultainen joulu sydämiin! <3
On tullut siis taas aika toivottaa joulukuu tervetulleeksi. Tervetuloa joulukuu, joka olet aiempina vuosina tuonut tullessasi suurta rakkautta, iloa ja valoa, lämpöä ja turvaa. Olet tuonut tullessasi myös suurta surua, sydäntäraastavaa tuskaa, menetystä ja pohjatonta ikävää. Siitä huolimatta, joulukuu, olet tuonut tullessasi lohdun. Joka ikinen kerta sinä, kultainen joulu, olet tuonut tullessasi valon ja lohdun. Sinä kultainen joulu, rakkaan Jeesukseni syntymäjuhla, juhla täynnä toivoa!
Joulukuu on vastakohtien aikaa. Ilo ja suru kulkevat käsikädessä, kuten antaminen ja saaminen, perhejuhla ja yksinäisyys, melu ja rauha. Joulun alla koen monien yksinäisyyden korostuvan. Ihmiset valmistautuvat viettämään juhlaa perheen kesken, ja yksinäiset masentuvat. Kauppakeskukset täyttyvät ihmisistä, on iloa ja vipinää, mutta valtavasti stressiä ja kiirettä, ahdistusta ja suorittamista. Suorittamista josta kiireettömyys ja joulumieli ovat kaukana. Sen melun ja kiireen alla on kuitenkin oikea joulu. Se oikea joulu, joka ei löydy kauppakeskuksista. Se joulu, joka saapuu vaikka emme ostaisi yhtään lahjaa tai hamstraisi valtavia määriä jouluruokia, niin ihania ja hyviä kuin ne ovatkin. Joulu saapuu sinne, missä ihminen pysähtyy. Joulu saapuu nöyrään sydämeen. Voi, kunpa pysähtyisimmekin ja huomaisimme toinen toisemme. Huomaisimme missä ovat kaipaavat sydämet, ja tarjoaisimme seuraamme, apuamme, hymyämme tai vaikka lämmintä kahvikuppia yksinäiselle. Kulkisimme toistemme rinnalla. Löytäisimme aidon, yksinkertaisen ja koruttoman joulun kauneuden ja salaisuuden.
Nautin, kun saan koristella kotia jouluksi. Ja se valojen laittaminen - erilaisia valoja pimeyden ja valkean lumen keskellä, wau! Se on NIIN kaunista. Välillä haluan lähteä ulkoilemaan ihan siksi, että saan ihastella naapuruston valoloistoa. Tein niin jo lapsena vanhempieni kanssa, oi niitä muistoja <3 Mutta toivon, että sen lisäksi että valmistamme kotiamme jouluun, tekisimme myös sydämiimme tilaa joululle. Toivon että joulu voisi olla aikaa, jolloin todella näkisimme toisemme, ja haluaisimme antaa omastamme.
Tunnisteet:
ilo,
joulu,
joulukuu,
joulunaika,
kultainen joulu,
lohtu,
lämpö,
mausteinen joulukuu,
sydänten joulu,
toivo,
valo,
valoloisto
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















































