Miten se onkin yhtäkkiä jo melkein joulukuu? Aika menee juosten, hyvä että olen kerennyt kesäkukat korjaamaan pois ja kohta muka on joulu! Mutta minäkin sentään sain vähän siivottua ja laitettua kotia joulua varten. Tai no se oli esikoiseni ansiota. Hän on niin jouluihminen kuin voi olla, ja kun ei löytänyt joulukoristeita, koristeli oman huoneensa keltavihreällä teipillä. Jep. Tapettiin ei onneksi teippiä laittanut ;) Kuulema se on ihan jouluisaa koska kuusi on vihreä ja valot keltaisia. No totta!
Äidin sydän heltyi ja haettiin varastosta säkillinen koristeita joilla pojat sai koristella oman reviirinsä. On muuten hienot nauhat ja pallot ja kaikki!
Itse olen räiskyvänharmaan ja valkoisen ystävä sisustuksessa, ja tulin taas siihen lopputulokseen että valkoinen ja harmaa on oikein hyvä yhdistelmä myös jouluna. Tylsää kuulema. Onneksi pojilla on omat huoneet joissa toteuttaa itseään. Ja jouluna tietysti joulukuusi. Minä keskityn lähinnä erilaisten valojen laittoon.
Valkoiset kevyet verhot ovat raikkaat ja toimii minusta niin kesällä kuin talvella. Vaihtelua sisustukseen saa erilaisilla sohvatyynyillä ja vilteillä. Minä olen hulluna erilaisiin lämpimiin viltteihin, tällainen vilukissa kun olen.
Poikien majanrakennuksen jäljiltä yksi lempivilteistäni; niin lämmin ja pehmeä Hemtexin viltti jonka olen ostanut monen monta vuotta sitten. Se on monikäyttöinen, yksi parhaista välineistä myös majanrakennukseen. Aluksi aina kun ostan tai saan jonkun uuden viltin tai sohvatyynyt, kiellän ehdottomasti majanrakennuksen niillä. Jotenkin kummasti ne vain loppuenlopuksi päätyvät siihen käyttöön.
Nämä tyypit ilmestyivät ihnettelemään kun imuri heilui pitkästä aikaa meidän kodissa.
Ja sitten ilmestyi myös bussi ja muutama tyyppi lisää. Aika ei käy
kyllä pitkäksi koskaan lasten kanssa, ja ei voi kuin ihailla heidän
mielikuvitustaan. Ja muistan kyllä vielä omatkin lapsuuden bussileikit,
ihan parhautta.
Marras-joulukuun ihanimpia asioita on valojen laitto. Rakastan erilaisia valoja (kirkkaita kuitenkin), ne tuovat valtavasti tunnelmaa ja kodikkuutta, valoa pimeyteen. Minun ilokseni oli lunta maassa kun virittelin valoja, mutta vaikka olisi vain pimeää ja loskaa, valot tuovat lämpöä ja erityistä tunnelmaa. Olen aina nauttinut myös kynttilöiden polttamisesta, mutta viime vuosina iso osa kynttilöistä ulkolyhtyjä lukuunottamatta on vaihtunut led-tuikkuihin ihan turvallisuussyistä - tämän maman aivot käyvät ylikierroksilla tai ehkäpä alikierroksilla ja kynttilät unohtuisivat aivan varmasti palamaan. Onneksi nykyään monet led-tuikut ovat niin aidon näköisiä ettei niitä usein edes erota aidosta.
Lämpöisin terveisin, Marjo
Ei kommentteja