Niin paljon mahtuu viikkoon, kun ei tarvitse kiirehtiä
Ihanaa sunnuntaita siulle! En olekaan tällä viikolla kirjoitellut mitään blogiin, oikeastaan ihan tarkoituksella. Nimittäin tällä viikolla kun on ollut koululaisen syysloma, ollaan hidastettu tahtia entisestään ja tehty kaikkea erilaista mitä normaalisti ei tule niin tehtyä. Kuten käyty Hoplopissa ekaa kertaa ikinä, eikä varmasti viimeistä kertaa, ihan huippupaikka! Mutta samalla meillä on ollut jotenkin aivan ihanan huoletonta ja kiireetöntä.
Aika on mennyt siivillä, mutta silti tuntuu että tämä viikko on ollut pitkä. Heti viikon alkuun saimme ihanan siskontyttöni meille yökyläilemään. Seuraavana päivänä sain äitini kanssa siivottua kun isäni ja siskontyttöni oli poikien kanssa. Mieliala koheni kummasti kun kodista tuli taas viihtyisä keidas. Ei sellainen kiiltävänpuhdas blogikoti, vaan sellainen elämän jälkiä täynnä oleva kodikas paikka, joka näyttää ihanalta etenkin kynttilänvalossa, kunhan varoo kompastumasta leluihin ;)
Tämä kiireetön aamukahvihetki oli siivousta seuraavana aamuna. Puhdas tuoksu kotona, sovussa leikkivät lapset, minä ja kahvi - pieni latautumishetki. Ah ihanuutta hetken ajan!
Laatuaikaa isojen poikien kanssa
Pienin veljes meni yksi päivä mummilaan leikkimään. Me pääsimme isojen poikien kanssa viettämään äiti-pojat-päivää ilman pienimmän paimentamista. Ei se ihmeitä vaadi että on ihan superia. Bussilla kaupunkiin, sattui olemaan markkinapäivä ja treffattiin mieheni vanhemmat markkinoilla. Sen jälkeen poikien kanssa kahvilaan, johon en olisi kolmen pojan kanssa lähtenyt : liikaa liikkuvia palasia ja särkyviä astioita minun makuuni. Mutta tälleen kolmestaan oli ihan tosi kivaa! Ainut että viereisessä pöydässä joku äiti oli imettämässä vauvaansa ja minulle iski kauhea ikävä omaa "vauvaani" siinä kohtaa.
Kotona meitä odotti päivän kohokohta : X-boxilla autopelejä kolmestaan.
Kotimatka istuttiin taas bussin takapenkillä, ja nautiskeltiin markkinoilta ostettuja metrilakuja. Hups, isille ei jäänytkään... No onneksi sentään mummon ostamaa markkinarinkeliä jäi myös iskälle. Kotona meitä odotti päivän kohokohta : X-boxilla autopelejä kolmestaan. Se oli lasten toive tälle päivälle. Äiti on kova säännöstelemään pelaamista, ja on tarkka peliajoista. PAITSI silloin kun itse innostun ja ajantaju häviää. Voi hitsi kun piti kesken kaiken tehdä ruokaa, jäi rallit ihan kesken. Iskäkin jo kotiutui töistä ja pääsi hänkin pelaamaan - luvan kanssa keskellä viikkoa ;) Ja illansuussa se meidän pikkuinenkin palaili kotiin, haistoi vissiin joulutortut joita olin paistelemassa. Jo tokat joulutortut tänä vuonna, olen hulluna niihin!
Kakkakatastrofi
Tämä kuva on otettu perjantaina. Aamukahvi. Se, että pääsin tähän pisteeseen kesti melkoisen kauan. Kuten lähes aina. Mutta tällä kertaa tapahtumia oli pikkaisen normaaliakin enemmän heti aamusta.
Muista tämä seuraavan kerran kun katsot instasta jotain tunnelmallista aamukahvikuvaa. Totuus kuvan takana voipi olla vaikka tällainen ;)
Olin siis keittämässä aamukahvia, ja valmistin vähän erityisempää aamupalaa pojille viimeisen syyslomapäivän kunniaksi. Ajatuksissani me olisimme istahtaneet pöydän ääreen nauttimaan kiireettömästä aamusta iloisesti jutustellen. Todellisuudessa jouduin vastaamaan monta kertaa samaan kysymykseen : "miksei voida syödä leipää olkkarissa ja pelata X-boxia, ihan vaan viimeisen lomapäivän kunniaksi. " Pienin poika kiersi ympäri taloa aina leveästi hymyillen kun käveli minusta ohi. Ja sitten katosi vähäksi aikaa. Lähdin olkkariin ja ihmetys oli suuri kun löysin märän vaipan keskeltä lattiaa. Poika tuli luokseni ja kurkkasin: joo, pylly paljaana. Nappasin hänet syliin ja ihmettelin että mitä märkää tuli syliini. No kakkaahan se. Sitä hänellä oli nilkkoihin asti, pyllyssä ja takareisissä ei mitään, mutta sisäreidet ja sääret täynnä. No sitten metsästettiin läjää. Se , tai oikeammin ne, löytyi meidän makkarista. Jep jep. Vanhin poika tallasi myös käytävän matolta löytyneeseen vanaan.
Kun kaikki ihmiset ja lattiat oli pesty ja pojat ruokittu, pääsin siis vihdoin istahtamaan alas kahvini ääreen. Ja se maistuikin oikein erityisen hyvältä!
Muista tämä seuraavan kerran kun katsot instasta jotain tunnelmallista aamukahvikuvaa. Totuus kuvan takana voipi olla vaikka tällainen ;)
Loman loppuhuipennus
Tässä viikonloppuna pääsimme viettämään myös veljen lasten 9-vuotissynttäreitä, eli oikein ihana loppuhuipennus lomalle! Missä ihmeen välissä niistäkin tädin rakkaista kirpuista on kasvanut jo noin isoja?! Pakko laittaa kuva kakusta, jonka koristelu oli synttärisankareiden käsialaa. Tai siis oikeastaan tyttöjen, kummipoikani oli keskittynyt vain katsomaan kun siskot koristelivat. Mutta se katsominenhan on oikein tärkeää hommaa, eikö vaan?
Voi että, ihana loma takana. Mutta uudet seikkailut edessä! <3
Mukavaa uutta alkavaa viikkoa siulle!
Rakkaudella, Marjo
Ei kommentteja