Luonto on ihmeitä täynnä
Nyt kun vettä lotisee taivaan täydeltä, on oiva hetki vilkaista kuvista minkälainen tämä lokakuun alku on ollut. Ja tämähän on näköjään ollut yhtä aurinkoa ja värien ilotulitusta jos kuvia on uskominen.
On maailmassa monta ihmeellistä asiaa, ja kyllä syksyinen luonto tarjoaa ihmeteltävää niin pienille kuin isoillekin kulkijoille.
Meidän pihalla kasvaa suuri koivu. Minä rakastan koivuja, niiden kauneus on kiehtonut minua aina. Tämä ei kyllä näytä yhtään lokakuiselta kuvalta, mutta kyllä tämä on tällä viikolla otettu.
Ruska - luonnon valmistautumista talveen
Eikö ole jännä seurata miten luonto valmistautuu talveen? No muuttolinnut tietty on oma lukunsa, ne on viisaita ja lähtee lämpöön, tekisi toisinaan mieli ottaa mallia niistä. Mutta jos nyt kuitenkin jäämme ihan tänne Pohjolaan ihastelemaan ruskaa ja ottamaan talvea vastaan. Tuossa omalla pihalla eilen ulkoillessa pohdin että miten puut oikein valmistautuu talveen. Mitä ruska on muuta kuin väriä ja kauneutta?
Kun en nyt ihan tarkkaan bilsan tunneilta muistanut niin googlasin tottakai. Kun ilma viileenee ja valo vähenee, niin kasvit alkavat varastoida lehtivihreää sisäänsä. Puut säilöö lehtivihreän runkoonsa, ja kun vihreä väri poistuu niin lehtiin jää muut värit loistamaan ennen kuin ne putoavat pois. Puu siirtää myös kuona-aineita lehtiin. Melkoisen fiksua. Ja ihmeellistä, eikö?!
Monet aloittavat syksyllä uusia projekteja ja ovat täynnä tarmoa. Minä sen sijaan olen ollut väsynyt viime aikoina. Toki se vaikuttaa että pienin mies rakentaa öisin hampaita tai myllää muuten vaan, että yöt eivät ole kovin levollisia. Mutta kylmyys ja sade vaikuttaa myös minuun. Tuossa kun tutkin tuota ruskaa niin tajusin jotain: Minulle tekee hyvää toimia kuten puu - jos siis emme muuta sinne Espanjan auringon alle ;)
Kun tulee syksy, minä haluan käpertyä villasukissa takan ääreen teetä juomaan. Minä haluan vaalia sitä elinvoimaa joka minussa on, kätkeä sen sisääni ja suojata sitä.
Kun tulee syksy, minä haluan käpertyä villasukissa takan ääreen teetä juomaan. Minä haluan vaalia sitä elinvoimaa joka minussa on, kätkeä sen sisääni ja suojata sitä. Minä haluan laskea irti kaikesta turhasta taakasta, kaikesta vanhasta, ja ravistaa sen yltä kuin puu. Minä en halua haalia uusia projekteja ja kalenterintäydeltä ohjelmaa, vaan minä haluan keskittyä kaikkein tärkeimpiin asioihin ja tehdä sen täydellä sydämellä. Ja kaikissa ruskan väreissä loistaen.
Miten teillä muilla syksy vaikuttaa jaksamiseen? Oletko sinä täynnä intoa ja tarmoa vai valmiina muuttamaan Etelään? Vai jotain siltä väliltä? :)
Ps. Hyvää imetysviikkoa tämän kuvan myötä. Pieni kuumepotilas, rinnalla on hyvä olla <3
Miten teillä muilla syksy vaikuttaa jaksamiseen? Oletko sinä täynnä intoa ja tarmoa vai valmiina muuttamaan Etelään? Vai jotain siltä väliltä? :)
Mukavaa viikonloppua siulle <3
Rakkaudella, Marjo
Ps. Hyvää imetysviikkoa tämän kuvan myötä. Pieni kuumepotilas, rinnalla on hyvä olla <3
Ei kommentteja