Vauva on vauva hetken vain

Meillä ei ole enää vauvaa - meillä asuu jälleen taapero

Niin se vauvavuosi todellakin taas vierähti. Ovatko vuodet muuttuneet lyhyemmiksi? Vastahan me saimme käsivarsillemme ihmeteltäväksi uuden ihmisen. Niin kauniin, täydellisen ja vauvantuoksuisen lahjan. Pienen nyytin jonka silmistä loisti taivas ja ihossa tuoksui itse suloisuus.

Ainutlaatuinen

Olen viime aikoina lauleskellut "vauvalleni" paljon Johanna Kurkelan Ainutlaatuinen - kappaletta. Tämä kappale kuunneltiin myös silloin kun siunasimme pojan nimenantojuhlassa.

Missähän sut tehtiin?

Tähtien tuolla puolella

muovailtiin huolella

Ethän sä ikinä

kadota tuota katsetta?

Mitähän sä vielä kantaa voit

korkealla kun noin sä soit

Ei mitään tuu niin painavaa

et se sinut musertaa

Kaunis pieni ihminen

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

Keskellä ihmettä

Sen tajuu vasta jälkeenpäin

Taidat aavistaa jo sen

polku mennä pimeään

Yksin täytyy jokaisen

että pystyy elämään

Kaunis pieni ihminen

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

Sä saatat selvitä

vähin vammoin matkalla

Ystäväsi huolehtii

kun askelees on hatarat

Elämässä pitää kii

jos sen päältä putoat

Kaunis pieni ihminen

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

Sä olet ainutlaatuinen

Mitä vastaan tuleekaan,

toista sua ei milloinkaan

Johanna Kurkela

Ainutlaatuinen

Tuon kappaleen sanat ovat todella kauniit ja osuvat. "Keskellä ihmettä, sen tajuu vasta jälkeenpäin." Vauvavuosi menee oikeasti todella nopeasti, ja ne suloiset hetket kun ollaan pikkuvauvakuplassa ovat ainutlaatuisia. Ne hetket, nämä hetket, eivät tule koskaan takaisin, eihän tuhlata näitä hetkiä haikailemalla johonkin muualle? 

Mukavaa keskiviikkoa siulle!

Rakkaudella, Marjo