Arjen helmiä ja äidin villit käty-bileet

Elämä on yllätyksiä täynnä!

Eilen alkoi mieheni kesäloma ja esikoisen viimeinen eskariviikko. Tunteilua aiheesta löytyy täältä ja täältä .Minä sain nukkua aamulla vähän pidempään, kun mieheni hoiti aamutoimet ja pojan eskariin. Ah luksusta! Sain päivän aikana monta muutakin yllätystä, sellaisia oikein arjen helmiä.

Siivousta, jumppaa ja arpajaisvoittoja

Onneksi sain aamulla nukkua vähän pidempään kuin normaalisti, yö oli mennyt taas melko levottomasti 8-kuisen jumppaajan kanssa. Vanhempani tulivat käymään ja auttelemaan, että sain kotia hieman siivottua. Miten arvokasta on, että apu on lähellä! Nimittäin apua minä totisesti tarvitsinkin. Nyt kun miehelläni alkoi loma, tuntuu että väsymys tuli moninkertaisesti ylle. Samaa sanoi mieheni. Varmasti kroppa antaa periksi tässä kohtaa, kun arkeen tuli kevyempi vaihe, ja nyt on tärkeää olla itselleen armollinen ja antaa keholle ja mielelle lepoa. Siis sen mukaan kuin se pikkulapsiperheessä on mahdollista :D

Illalla minulla oli omaa aikaa jumpan merkeissä. Olen tammikuusta asti käynyt äitiysfysioterapeutin pitämällä äitikeho-tunnilla Fysio-Eskolassa (kerron tästä lisää erillissä postauksessa), ja illalla oli siis kevään viimeinen kerta. Pukkarissa ennen tuntia hypistelin Ekopharman tuotteita joita siellä on myynnissä, ja ajattelin että voi kun olisi ihana testata Ekopharmaa jota olen kovin kuullut kehuttavan. Itse käytän siis muutenkin pääosin luonnonkosmetiikkaa. Minun yllätyksekseni tunnin lopussa oli arvonta, ja minä voitin Ekopharman vadelma - käsivoiteen! Minä en yleensä koskaan voita mitään, mutta nyt voitin. Ihanaa!!! 

Poikien telttaretki ja äidin käty-bileet

Kotiin tullessa polkaisin vielä kaupan kautta. Ilma oli upean aurinkoinen ja minä todella nautin yksin kaupassa käymisestä ja hiljakseen pyöräilystä. Tunsin kehoni väsymyksen, mutta rauhallinen jumppa ja pyöräily kesäillassa teki hyvää. 

Kun pääsin kotiin, isommat pojat olivat päättäneet nukkua yönsä teltassa pihalla. Olivat saaneet isänsäkin ympäripuhuttua, ja pian katsoinkin hölmistyneenä ikkunasta pihan poikki hiippailevia poikia yökkäreissään. Sinne ne todella menivät, ja minä jäin pienimmän kanssa kaksin. Melkein siis kämppä tyhjä. Hei, nyt alkaisi siis äidin käty-bileet! Ja kotikin pysyisi siistinä kun pojat pysyisivät ulkona. Asuisikohan ne koko kesän teltassa, hmmm ;)

Tein itselleni lämpimiä voileipiä ja rahkaa hedelmillä ja mustikoilla. Ajattelin että laitan pienimmän (joka muuten painaa 9,5 kiloa, ei kovin pieni siis) nukkumaan, käyn suihkussa, lakkaan kynnet - joista on kivasti lakat lähteneet kuten kuvassa näkyy-testaan uutta voidetta ja sitten nautin herkuista ja omasta rauhasta. 

No miten sitten kävikään?

Noh, kuten arvata saattaa, niin pienin poika ei käynytkään nukkumaan. Kun poika neljättä kertaa heräsi ylös siinä vaiheessa kun minä yritin hiippailla makkarista pois, päädyin taas uuden nukutuksen jälkeen syömään iltapalaa vauva sylissä olkkarissa. En uskaltanut siirtää nukkuvaa piereskelevää poikaa sylistä pois pitkään aikaan, vaan yritin rahkankin syödä unissaan kiemurteleva poika sylissä, ja lopputuloksena oli mustikoilla kuorrutettu lapsi. Nice.  Ja onneksi yökkäri oli valkoinen..

Lopulta sain syötyä ja pojan omaan sänkyyn. Kävin pikaisesti suihkussa ja äkkiä nukkumaan. Kello oli jo lähemmäs 12 tässä vaiheessa. Näin villit bileet minulla oli ;) Ja kuten arvata saattaa, isommatkin pojat tulivat sisälle nukkumaan keskellä yötä. Tosin syynä oli se, ettei iskän paikat kestäneetkään retkipatjalla nukkumista. Ensi kerralla siis ilmapatja telttaan mukaan.

Mutta kaikenkaikkiaan päivä oli aivan ihana, täynnä arjen helmiä. Ja onneksi tässä äitiyden matkan varrella on oppinut että asiat harvoin menee niinkuin itse suunnittelee, eikä se haittaa yhtään mitään! Ainiin, se käsivoide oli ihana. Sain kuin sainkin suihkun jälkeen testattua.

Mukavaa päivää ja yllättäviä arjen helmiä siulle!

Rakkaudella, Marjo