Kirjoitin viimeksi äitiydestä ja vanhemmuudesta, ja mainitsin että äidiksi tuleminen ja kasvaminen on ollut mullistavaa.
Sitä se on varmasti ihan jokaiselle naiselle. Jo se miten keho muuttuu raskauden ja synnytyksen myötä on ihmeellistä itsessään. Elämänmuutos äidiksi tullessa on suunnattoman suuri, ja on täysin luonnollista ja tärkeää että lapsen syntyessä kaikki huomio kiinnittyy siihen pieneen ihmistaimeen ja etenkin ensimmäisen lapsen syntyessä kaiken uuden opetteluun. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen ottaa oman aikansa.
Sitä se on varmasti ihan jokaiselle naiselle. Jo se miten keho muuttuu raskauden ja synnytyksen myötä on ihmeellistä itsessään. Elämänmuutos äidiksi tullessa on suunnattoman suuri, ja on täysin luonnollista ja tärkeää että lapsen syntyessä kaikki huomio kiinnittyy siihen pieneen ihmistaimeen ja etenkin ensimmäisen lapsen syntyessä kaiken uuden opetteluun. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen ottaa oman aikansa.
Vauvakupla on ihanaa ja tärkeää aikaa.
Kun vauva on syntynyt, ei tarvitsekaan vähään aikaan miettiä mitään muuta vaan nauttia täysillä vauvantuoksuisista ihmeellisistä hetkistä. On aivan turhaa kiirehtiä minnekään. Mutta kun aikaa kuluu vähän eteenpäin, voi olla että joudut uudelleen etsimään itseäsi ja on tärkeää myös tarkkailla ettet jätä puolisoasi kuplan ulkopuolelle.
Kun vauva on syntynyt, ei tarvitsekaan vähään aikaan miettiä mitään muuta vaan nauttia täysillä vauvantuoksuisista ihmeellisistä hetkistä. On aivan turhaa kiirehtiä minnekään. Mutta kun aikaa kuluu vähän eteenpäin, voi olla että joudut uudelleen etsimään itseäsi ja on tärkeää myös tarkkailla ettet jätä puolisoasi kuplan ulkopuolelle.
Kun ensimmäinen lapsemme oli syntynyt, minun kehoni tuntui todella vieraalta.
Ensimmäisen synnytyksen jälkeen en kokenut kehoani ollenkaan omakseni, ja oma itsevarmuus ja identiteetti oli myös kadoksissa vähän aikaa. Kirjoitan tästä myöhemmin lisää, koska tiedän että moni kamppailee samojen asioiden kanssa. En tarkoita ettenkö olisi nauttinut vauva-ajasta - päinvastoin, nautin ihan suunnattoman paljon, mutta uuden roolin ja muuttuneen kehon omaksuminen jätti alleen kaiken entisen. Ja se on täysin normaalia! Minä olin yhtäkkiä tullut äidiksi, ja omaksuin uuden roolin. Mutta sen jälkeen jouduin, tai oikeammin pääsin uudelleen tunnustelemaan, että kuka minä oikein olen. Siitä alkoi seikkailu, jossa olen saanut löytää itseni uudelleen naisena, vaimona ja äitinä. Ja tämä seikkailu jatkuu edelleen.
Näiden vuosien jälkeen koen, että äitiys ei suinkaan ole vienyt mitään pois naiseudestani, vaan päinvastoin tuonut siihen paljon lisää.
Meillä on kolme ihanaa lasta. Näiden vuosien jälkeen koen, että äitiys ei suinkaan ole vienyt mitään pois naiseudestani, vaan päinvastoin tuonut siihen paljon lisää. Äitiyden myötä myös naiseus saa vahvistua, kasvaa ja kukoistaa, kunhan sille antaa tilaa kypsyä. Äitiys on osa naiseuttani, ja naiseus äitiyttäni. Minä olen vaimo, ja meillä mieheni kanssa yhdessä on perhe. Meidän parisuhteemme on perusta, jossa lapsemme kasvavat. Mutta tämän tasapainon löytäminen ei ole ollut ollenkaan itsestäänselvyys.
Ensimmäisen synnytyksen jälkeen en kokenut kehoani ollenkaan omakseni, ja oma itsevarmuus ja identiteetti oli myös kadoksissa vähän aikaa. Kirjoitan tästä myöhemmin lisää, koska tiedän että moni kamppailee samojen asioiden kanssa. En tarkoita ettenkö olisi nauttinut vauva-ajasta - päinvastoin, nautin ihan suunnattoman paljon, mutta uuden roolin ja muuttuneen kehon omaksuminen jätti alleen kaiken entisen. Ja se on täysin normaalia! Minä olin yhtäkkiä tullut äidiksi, ja omaksuin uuden roolin. Mutta sen jälkeen jouduin, tai oikeammin pääsin uudelleen tunnustelemaan, että kuka minä oikein olen. Siitä alkoi seikkailu, jossa olen saanut löytää itseni uudelleen naisena, vaimona ja äitinä. Ja tämä seikkailu jatkuu edelleen.
Näiden vuosien jälkeen koen, että äitiys ei suinkaan ole vienyt mitään pois naiseudestani, vaan päinvastoin tuonut siihen paljon lisää.
Meillä on kolme ihanaa lasta. Näiden vuosien jälkeen koen, että äitiys ei suinkaan ole vienyt mitään pois naiseudestani, vaan päinvastoin tuonut siihen paljon lisää. Äitiyden myötä myös naiseus saa vahvistua, kasvaa ja kukoistaa, kunhan sille antaa tilaa kypsyä. Äitiys on osa naiseuttani, ja naiseus äitiyttäni. Minä olen vaimo, ja meillä mieheni kanssa yhdessä on perhe. Meidän parisuhteemme on perusta, jossa lapsemme kasvavat. Mutta tämän tasapainon löytäminen ei ole ollut ollenkaan itsestäänselvyys.
Olen huomannut että on tärkeää tarkkailla ja pitää huoli siitä ettei ole minä+pojat ja sitten mieheni. Ei, vaan minä ja mieheni yhdessä, ja meidän lapsemme. Tämä tasapaino välillä järkkyy, ja silloin myös oman naiseuden rajat hämärtyvät kun minusta tulee "vain" poikien äiti. Ethän ymmärrä minua väärin, äitiys on aivan suunnaton siunaus ja rikkaus, ja äitiys ei ole koskaan "vain" äitinä olemista. Se on jotain äärettömän suurta, arvokasta ja kokonaisvaltaista. Ja lasten tarpeet ovat toki aina prioriteetti 1. Mutta äitiys ei saa viedä minua pois mieheltäni, vaan meidän keskinäinen yhteytemme on ensiarvoisen tärkeää, myös ja erityisesti lastemme kannalta.
Olen aiemminkin kirjoittanut parisuhteen vaalimisesta pikkulapsiarjessa ,ja se on asia jota joudun alati valvomaan ja josta tulen varmasti kirjoittamaan jatkossakin. Avioliitto ei kukoista jos sitä ei hoida. Ja avioliittoa ei voi hoitaa jos olen ainoastaan äiti.
Millä tavoin minä sitten olen vahvistanut naiseuttani?
Niitä asioita on paljon, ja ne ovat usein hyvin pieniä asioita, mutta kaikki on lähtenyt liikkeelle tiedostamisesta ja halusta: Olen ymmärtänyt että minä olen arvokas ja tärkeä, ja jotta koko perhe voi hyvin, minun on voitava hyvin.
Tässä muutama esimerkki.
Minun vastuullani on huolehtia, että pidän huolta mielestäni ja kehostani. Kukaan toinen ei ole vastuussa minun hyvinvoinnistani. Huolehdin että saan toteuttaa minulle tärkeitä asioita jotka tekevät minulle hyvää, huolehdin liikkumisesta (vaikka olkkarissa jumpaten samalla kun lapset katsovat ohjelmaa) ja ulkoisesta olemuksestani. Minä voin paremmin kun laitan jotain kaunista vaatetta ylleni. Eikä se miestänikään haittaa ;) Syön säännöllisesti, hyvin ja tarpeeksi. Tämä on todella tärkeää ja vaikuttaa unen lisäksi valtavan paljon siihen miten päiväni jaksan ja miten voin. Tapaan ystäviäni silloin tällöin kahvikupposella, käyn joskus (lue harvoin) kampaajalla, laitan uutta kynsilakkaa, menen lenkille, salille, saunaan tai joskus vaikka vain kauppaan ihan yksin (ah mitä luksusta!). Pieniä asioita ja valintoja arjen keskellä, ja nämä eivät vie kuitenkaan paljon aikaa pois perheeltäni. Ja sama pätee toki mieheeni, huolehdimme että molemmat saavat omaa tilaa ja hetkiä.
Huom! Nuo yllä mainitut asiat eivät pidä paikkaansa läheskään joka päivä. Välillä olen collareissa tukka pystyssä koko päivän, saamatta oikeastaan mitään konkreettista aikaiseksi. Mutta ei se vähennä minun naiseuttani.
Todellinen naiseus ja kauneus on onneksi jotain aivan muuta kuin treenattu vartalo, virheetön iho tai tietty lukema vaa'assa.
Media antaa tietynlaisen kuvan naiseudesta. Kirjoitin joku aika sitten vähän asiaa raskauskikoista ja siellä puhuin tästä asiasta. Siitä miten media vääristää kuvan naisen kehosta ja siitä miltä kaunis nainen näyttää, tai miltä naisen tulisi synnytyksen jälkeen näyttää. Todellinen naiseus ja kauneus on onneksi jotain aivan muuta kuin treenattu vartalo, virheetön iho tai tietty lukema vaa'assa. Todellinen naiseus ja kauneus loistaa ihmisen sisimmästä, sydämestä. Ja oikealla tavalla itsestään varma nainen on kaunis. Sellaisen naisen lähellä on helppo olla.
Eihän yritetä olla naisia kenenkään muiden mittapuulla? Vaan tullaan joka päivä enemmän omaksi, aidoksi itseksemme. Ja tiivistettynä: muistetaan huolehtia itsestämme. Ihminen on mystinen kokonaisuus, henki sielu ja ruumis (näin minä uskon), ja nämä kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Kun ihminen voi sisäisesti hyvin, niin se näkyy ulospäin.
Aito ihminen on kaunis! Ja ehkä se kylmä kahvi tosiaan kaunistaa, me monet kotiäidit ainakin kovasti sitä testaamme;)
Minkälaisia kokemuksia sinulla on naiseudesta äitiyden myötä? Onko naiseuden löytäminen ollut haastavaa, kuten minulla oli alussa kaiken epävarmuuden keskellä? Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia kommenttiboksissa :)
Mukavaa viikonloppua!
Rakkaudella, Marjo
Olen aiemminkin kirjoittanut parisuhteen vaalimisesta pikkulapsiarjessa ,ja se on asia jota joudun alati valvomaan ja josta tulen varmasti kirjoittamaan jatkossakin. Avioliitto ei kukoista jos sitä ei hoida. Ja avioliittoa ei voi hoitaa jos olen ainoastaan äiti.
Millä tavoin minä sitten olen vahvistanut naiseuttani?
Niitä asioita on paljon, ja ne ovat usein hyvin pieniä asioita, mutta kaikki on lähtenyt liikkeelle tiedostamisesta ja halusta: Olen ymmärtänyt että minä olen arvokas ja tärkeä, ja jotta koko perhe voi hyvin, minun on voitava hyvin.
Tässä muutama esimerkki.
Minun vastuullani on huolehtia, että pidän huolta mielestäni ja kehostani. Kukaan toinen ei ole vastuussa minun hyvinvoinnistani. Huolehdin että saan toteuttaa minulle tärkeitä asioita jotka tekevät minulle hyvää, huolehdin liikkumisesta (vaikka olkkarissa jumpaten samalla kun lapset katsovat ohjelmaa) ja ulkoisesta olemuksestani. Minä voin paremmin kun laitan jotain kaunista vaatetta ylleni. Eikä se miestänikään haittaa ;) Syön säännöllisesti, hyvin ja tarpeeksi. Tämä on todella tärkeää ja vaikuttaa unen lisäksi valtavan paljon siihen miten päiväni jaksan ja miten voin. Tapaan ystäviäni silloin tällöin kahvikupposella, käyn joskus (lue harvoin) kampaajalla, laitan uutta kynsilakkaa, menen lenkille, salille, saunaan tai joskus vaikka vain kauppaan ihan yksin (ah mitä luksusta!). Pieniä asioita ja valintoja arjen keskellä, ja nämä eivät vie kuitenkaan paljon aikaa pois perheeltäni. Ja sama pätee toki mieheeni, huolehdimme että molemmat saavat omaa tilaa ja hetkiä.
Huom! Nuo yllä mainitut asiat eivät pidä paikkaansa läheskään joka päivä. Välillä olen collareissa tukka pystyssä koko päivän, saamatta oikeastaan mitään konkreettista aikaiseksi. Mutta ei se vähennä minun naiseuttani.
Todellinen naiseus ja kauneus on onneksi jotain aivan muuta kuin treenattu vartalo, virheetön iho tai tietty lukema vaa'assa.
Instead, your beauty should consist of your true inner self, the ageless beauty of a gentle and quiet spirit, which is of the greatest value in God's sight.
1. Peter 3:4
Media antaa tietynlaisen kuvan naiseudesta. Kirjoitin joku aika sitten vähän asiaa raskauskikoista ja siellä puhuin tästä asiasta. Siitä miten media vääristää kuvan naisen kehosta ja siitä miltä kaunis nainen näyttää, tai miltä naisen tulisi synnytyksen jälkeen näyttää. Todellinen naiseus ja kauneus on onneksi jotain aivan muuta kuin treenattu vartalo, virheetön iho tai tietty lukema vaa'assa. Todellinen naiseus ja kauneus loistaa ihmisen sisimmästä, sydämestä. Ja oikealla tavalla itsestään varma nainen on kaunis. Sellaisen naisen lähellä on helppo olla.
Eihän yritetä olla naisia kenenkään muiden mittapuulla? Vaan tullaan joka päivä enemmän omaksi, aidoksi itseksemme. Ja tiivistettynä: muistetaan huolehtia itsestämme. Ihminen on mystinen kokonaisuus, henki sielu ja ruumis (näin minä uskon), ja nämä kaikki ovat yhteydessä toisiinsa. Kun ihminen voi sisäisesti hyvin, niin se näkyy ulospäin.
Aito ihminen on kaunis! Ja ehkä se kylmä kahvi tosiaan kaunistaa, me monet kotiäidit ainakin kovasti sitä testaamme;)
Minkälaisia kokemuksia sinulla on naiseudesta äitiyden myötä? Onko naiseuden löytäminen ollut haastavaa, kuten minulla oli alussa kaiken epävarmuuden keskellä? Olisi kiva kuulla teidän ajatuksia kommenttiboksissa :)
Mukavaa viikonloppua!
Rakkaudella, Marjo
Ei kommentteja