MENU

Ajatuksia liikunnasta - lempeys on keholle tosi jees


Pidä kunnostasi huolta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?


Liikunta on yksi asia josta todella nautin, ja josta mielelläni kirjoitan ja jaan ajatuksia. Nuorena harrastin vuosia showtanssia ja olen ollut koko aikuisikäni aktiivinen liikkuja, ohjannut ryhmäliikuntaa reilu 7 vuotta ja nyt taas palaillut ohjaushommiin parin vuoden tauon jälkeen. Olen muutamia vuosia sitten opetellut myös juoksemaan pitkiä lenkkejä. Muutaman puolikkaan olen hölkkäillyt ja kunhan tästä tarpeeksi palaudun raskauksista sekä synnytyksestä voin taas palailla tämän rakkaan harrastuksen pariin. Kehoa toki tarkasti kuunnellen. Mutta pitääkö liikkua ihan hulluna jotta voi hyvin?

Kun tekee treeniä veren maku suussa, niin rasva palaa ja kroppa kiittää. Eiku...

Ei, ei, ei! Tiedän että on monia jotka nauttivat siitä että vievät kehoaan äärirajoille ja se on ihan ok. Mutta nyt en puhu heistä, vaan monista muista jotka etsivät mukavaa liikuntaharrastusta kuntonsa kohottamiseksi, tavallisia perusliikkuvia ihmisiä. He tuntuvat jäävän kaiken crossfit - HIIT - fitness - maraton  - huuman jalkoihin. Tämän kaiken keskellä moni tuntuu olevan aivan hukassa ja he kuvittelevat että hyvän peruskunnon saavuttaakseen täytyy treenata kuin kilpaurheilija. Missä on menty metsään, kun ihminen joka haluaa pitää kunnostaan huolta, ei uskalla tulla jumppatunnille koska "ei ole tarpeeksi hyvässä kunnossa" jumppatunnille? No missäs muualla sitä kuntoa sitten kohotetaan kuin liikkumalla? Valitettavan moni ei nykypäivänä uskalla jalallaan astua jumppasaleille, enkä kyllä yhtään ihmettele. En ehkä uskaltaisi minäkään.

Liikkuminen ei ole rakettitiedettä. Liikkuminen on kivaa. Tai ainakin sen pitäisi olla... Muutama päivä sitten pari naista jäi juttelemaan tunnin jälkeen ja kertoivat ihmeissään miten hyvältä kehossa tuntuu. Kyseessä oli ihan perus lihaskuntotunti. He olivat ihmeissään miten voikin tuntua niin hyvältä koko kehossa, vaikka ei tuntunut tehdessä kovin raskaalta. Ja nyt tuntuu että tehty on ja lämmin, kiva fiilis. Nii-in. Tavallinen liikkuja kun ei tarvitse jättipainoja tai hirveitä sykkeitä oikeasti mihinkään. Eri asia on jos treenaat jotain kisaa varten. Ja toki on ihan kiva haastaa itseään ihan muuten vaan välillä. Mutta tärkeää on se peruskunto siellä pohjalla. 

Tässä muutama oma vinkki hyvän peruskunnon saavuttamiseksi:

* Kävelylenkit: pitkät, lyhyet, hitaat, nopeat. Kauppareissut kävellen, vaunujen kanssa, ostoksia kantaen, miten vaan. Matalasykkeisessä, pitkäkestoisessa liikunnassa sydämen pumppausteho paranee ja hengitys - ja verenkiertoelimistön kunto paranee.  Ja ne ihanat hitaat kävelyt luonnossa, kun annat mielen ja kehon levätä. Ne ne vasta tärkeitä ovatkin. Stressitasot laskevat ja  kaikki kehityshän tapahtuu levossa.


* Pyöräily/ juoksu / uinti / vesijuoksu/ tanssi / sulkapallo: Mikä vaan aerobinen liikunta joka tuntuu kivalta ja vaikka eri lajeja vaihdellen.

* Salitreeni / kahvakuula / lihaskuntojumppa / kotijumppa: Aerobinen liikunta kaipaa kaverikseen lihaskunnon kehittämistä ja ylläpitoa. Kahvakuula, käsipainot , vauva, kuminauha, siinä muutama näppärä väline kotijumppaan ja netistä löytyy oikein hyviä ohjeitakin. Suosittelen. Ja aikaa ei tarvitse käyttää paljoakaan. 20-40 minuuttia silloin tällöin on oikein hyvä. Välineillä tai ilman.

Lantionpohjan lihakset: Äärettömän tärkeä etenkin raskaana oleville ja synnyttäneille, mutta myös muille. Tämäkään ei ole rakettitiedettä, ei vie kauan aikaa ja netistä löytyy melko hyvin nykypäivänä ohjeita tähänkin. Helppo yhdistää muun liikunnan yhteyteen tai tee vaikka pihahommia tehdessä. Myös rentoutus tärkeää, jotta ei jää ylijännitystiloja.

Venyttely : Muista venytellä, tärkeää erilaisten jumien ehkäisyä ja liikkuvuuden ylläpitoa. Ja venyttely saa ja pitääkin olla mielekkään kevyttä, jos et tähtää voimistelun SM- kisoihin tai haaveile spagaatista muuten vaan ;) 

* Hyötyliikunta: Niin tylsältä kuin se kuulostaakin, niin tämä on aivan ehdoton hyvän peruskunnon ylläpitämiseen.




Lasten kanssa askelia kertyy väkisinkin melko paljon päivän mittaan. Aina ei paljon muuta liikuntaa edes tarvitse. Vastapainoksi on tärkeää pitää huolta lihaskunnosta. Ja minä kyllä liputan lempeän lihaskunnon puolesta ehdottomasti. Kun arki on kuormittavaa, en koe omalla kohdallani järkeväksi rääkätä kehoani mihinkään muottiin. Oikeastaan olen sitä mieltä että vaa'alla tai mittanauhalla ei tee mitään. Liikunta tuo toivottuja tuloksia silloin, jos minä jaksan arjessa sen ansiosta paremmin, minun kehoni toimii ja jaksan nostella ja kannella lapsia ja ostoksia paremmin, ja jos olen kaikin puolin virkeämpi. Ja jos liikunta ei ole pakkomielle joka hallitsee minua, vaan hyvä ystävä joka pitää minusta huolta. 

* Lepo : Jos et ole vähään aikaan ehtinyt liikkua, niin ei hätää. Ei ole kyse kuitenkaan kuin liikunnasta. Kyllä niitä hetkiä järjestyy aivan varmasti, ja jos sinulla on ollut kovin kiireinen viikko, niin ihan vain lepo voi olla liikuntaa tärkeämpää. Jos et saa tarpeeksi lepoa, sinun kehosi käy jatkuvassa stressitilassa eikä pääse palautumaan. Toivoisin että yhä useampi oppisi kuuntelemaan omaa kehoaan ja ymmärtämään mitä se on vailla. Usein kehosi voisi tarvita vain vähän enemmän lempeyttä voidakseen paremmin. 


Tee sitä mistä nautit!

Kokeile ennakkoluulottomasti uusia juttuja, voit löytää uusia puolia itsestäsi. Mutta tee sitä mistä nautit. Jos rakastat tanssia - tanssi. Jos nautit luonnosta - liiku luonnossa. Etsi ja löydä oma juttusi, ja silloin liikunta on osa elämääsi aivan luonnollisesti. Sinun EI tarvitse treenata tuntitolkulla joka viikko kalenteria tuijottaen ja kaloreita laskien, vaan kun liikunta on osa arkea, kehosi pysyy kunnossa kuin huomaamatta. Ja muista syödä tarpeeksi, säännöllisesti ja monipuolisesti. Mutta se onkin ihan oma aihe-alueensa tuo ravinto, ja palailen siihen myöhemmin.  Ainiin, uskalla lähteä sinne jumppasalille ryhmäliikunnan pariin. Onneksi kaiken tarjonnan keskeltä löytyy myös niitä fiksuja perusliikkujan tuntejakin. Saatat joutua vähän näkemään vaivaa että löydät omasi, mutta se on sen arvoista. 

Mukavaa torstaita siulle!

Rakkaudella, Marjo

Ei kommentteja