Puhun usein pienten hetkien merkityksestä elämässä. Lasten kanssa ollessa tulee timanttisia hetkiä jatkuvasti, ja onneksi niin, sillä onhan tämä äitiys melkoisen vaativaa hommaa 24/7. Kolmen alle kouluikäisen pojan äitinä toki kaipaan myös omaa aikaa ja omia hetkiä, mutta minulle ne tarkoittavat pääasiassa hyvin pieniä ja yksinkertaisia asioita. Tavallisen elämän keskellä on miljoonia pieniä ja kauniita hetkiä. Nämä tavallisen arjen siunaukset voivat helposti mennä meiltä ohi jos aina tavoittelemme jotain suurta ja ihmeellistä.
Elämähän itse asiassa koostuu pienistä hetkistä. Usein kun olen väsynyt valvomisesta tai muuten vain kuormittunut, saan heittäytyä luottamukseen että hetki kerrallaan eteenpäin. Voima tulee kyllä kaikkeen mihin tarvitsen, kunhan en yritä suorittaa ja suoriutua kaikesta, vaan luotan. Viisas ystäväni on sanonut että aamulla ei tarvitse tietää, miten iltaan asti pärjää. Se on niin totta! Meillä on vain tämä hetki, ja jokainen päivä on lahja ja uusi mahdollisuus. <3
Näistä arjen keskeltä löytyvistä kauniista hetkistä voisi kirjoittaa kirjan! Mutta tähän hetkeen mieleeni nousi kaksi lähiaikojen erityistä hetkeä.
Alkuvuodesta sairastelimme koko perhe todella paljon ja rajusti. Olin valvonut lukemattomia öitä, ja tuntui että tarvitsen vähintään viikon loman. Meille mieheni kanssa järjestyi parin tunnin yhteinen hetki kun saimme pojille hoitajan. Menimme syömään ravintolaan, ja meistä molemmista tuntui kuin olisimme olleet ainakin kokonaisen päivän pois kotoa. Se oli ihanaa ja virvoittavaa ja juuri sitä mitä siihen hetkeen tarvitsimme ja kaipasimme.
Toinen pieni hetki liittyy eiliseen. Minulla oli synttärit, ja eräs tärkeä ystäväni jota en ollut nähnyt pitkään aikaan, tuli aivan yllättäen käymään meillä. Hän oli ostanut minulle ihanan lahjan ja ilmestyi oven taakse. Se oli erityinen yllätys ja juuri sitä mitä siihen hetkeen kaipasin ja koin olevani erityinen! :) <3
Minkälaisia erityisiä hetkiä sinulla on ollut viime päivinä?
Iloa sinun päivääsi!
<3: Marjo
Ei kommentteja